Testissä No Name – M/S Gabriella

on

Vihdoinkin pääsen tämän postauksen pariin kertomaan teille kokemuksiani Viking Linen M/S Gabriellan No Name -nimisestä ravintolasta.

Ruotsin risteily Viking Linella on ollut pitkän aikaa mielessä, varsinkin ihan vaan laivojen ravintolatarjonnan takia. Viking Gabriellan No Name -ravintola on nimeään myöten mielenkiintoinen testattava ja voin nyt jo sanoa, että yhdeksän ruokalajia viineineen oli todella mielenkiintoinen ja herkullinen elämys.

Edessämme olevan ikkunan kautta oli kiva seurata kokkien työntekoa.

Kaunis ja yksinkertainen, kuitenkin omalla tavallaan erilainen kate.

Illallinen aloitettiin nurkkapöydässä ihan vain vedellä, sillä tiesin taas saavani aivan tarpeeksi alkoholipitoista juomaa yhdeksän ruokalajin menun aikana.

Ennen ensimmäistä alkuruokaa keittiö lähettää tervehdyksensä: lautaselta löytyy ankan prosciuttoa, porsaan prosciuttoa, mansikkaketsuppia ja päärynää. Hieno ja juuri sopivasti ruokahalua herättelevä aloitus.

Tervehdyksen jälkeen pöytään tuodaan illan ensimmäinen viini: Chapoutier Belleruche Côtes-du-Rhône Blanc tulee Ranskasta, Rhônen alueelta.

Viinin seuraksi pöytään saapuu ensimmäinen annos, jonka nimi on Lohi & Piimä. Kylmäsavulohi-kyssäkaaliruusuke ja tilli-piimävinaigrette toimi älyttömän hyvin sen kanssa tarjotun valkoviinin kanssa, illan ensimmäinen WOW – jo heti ensimmäisessä ruokalajissa. Tämä oli todellista makujen sinfoniaa!

Annoksen kanssa tarjottiin myös herkullista ja tuoretta perunarieskaa tattivoin kera.

On toisen alkuruoan vuoro, joka kantaa nimeä Peura & Sieni. Lasiin annoksen seuraksi kaadetaan jälleen ranskalainen Domaines des Vieux Marroniers Beaujolais -punaviini. Viini toimii jälleen erinomaisesti annoksen peuracarpaccion, metsäsienisalaatin ja pikkelöityjen sinapinsiementen kanssa.

Siirrytään kolmanteen alkuruokaan, joka oli Vorschmack. Lautasella on hirvi-vorschmack, kurkku-sipulisalaattia, punajuurta ja perunalättyjä. Viinin sijasta lasiin kaadetaan tällä kertaa olutta: Weihenstephaner -vehnäolut toimii todella kivasti annoksen kanssa. Oluen lisäksi tarjottiin myös 2 cl Marskin ryyppyä.

Neljäs alkuruoka – huh – tässä vaiheessa alkaa hieman huolestuttaa, miten jaksaa maistaa kaikkea, vielä olisi 5 annosta edessä. Mutta, neljäntenä alkuruokana eteen tuodaan herkullista sipuli-spelttipuuroa, sipulilientä ja paahdettua sipulia. Annoksessa oli hauskasti yhdistelty sipulia eri tavoin ja se toimi hienosti.

Lasiin annoksen seuraksi kaadettiin makoisaa Domaines Schlumberger Gewürztraminer -valkoviiniä. Jälleen kerran, viini toimii hienosti annoksen parina, mutta ei tämä, eikä kaksi edellistäkään vetäneet vertoja alkuruoan numero yksi yhdistelmälle.

Ennen ensimmäistä pääruokaa pöytään tuotiin hetkeen erikoisin valkoviini: De Bortoli All Rounder Semillon tuoksuu aivan bensa-asemalle ja tuoksu jatkuu maussa. Mietin – voiko mikään ruoka saada tästä arvoistaan seuraa. Sen meille näyttää henkilökunta, joka tuo eteemme todella kauniin Kuha -annoksen. Lautasella on paahdettua kuhaa, puikulaperunapyreetä, paahdettua mustajuurta ja savukalakastiketta. Kokonaisuus toimii, olematta kuitenkaan mitenkään maatamullistava. En voi sanoa tätä pettymykseksi, koska se oli herkullista.

Ennen seuraavaa pääruokaa pöytään tuodaan ”väliruoka” vai voiko tätä nyt sitten raikastukseksi kutsua, joka tähän väliin usein tarjottaisiin. Annoksen nimi on Artisokka & Muna, lautasella siis uppomuna, maa-artisokkapyreetä, pikkelöityä maa-artisokkaa, siianmätiä ja raastettua kivipiiraa. Lasiin kaadetaan seuraksi Ant Moore Signature Series Sauvignon Blanc -valkoviiniä. Hauska, herkullinen yhdistelmä.

On aika seitsemännen ruokalajin, miten jaksankaan vielä jälkiruoat?! Vasikka & Selleri -nimisestä annoksesta löytyy haudutettua vasikanposkea, selleriä neljällä tapaa (pyreenä, paahdettuna, pikkelöitynä ja sipsinä) sekä luuydin-portviinikastiketta. Voi että, miten herkullista ja kun vihdoin maistan lasiin kaadettua Chronicle Vineyards Douro Red -punaviiniä – olen jälleen kuin seitsemännessä taivaassa: WOW! Mikä yhdistelmä!

Aika siirtyä jälkiruokien pariin, ennen varsinaista jälkiruokaa tuodaan pöytään raikastava omenasorbetti kera omenageelin, kuivatun omenan ja kauracrumblen. Lasissa israelilainen Yarden Heightwine.

Vihdoin, yhdeksäs ja viimeinen annos. Lautsella herkullista lakritsisorbettia ja tyrni-marenkileivos, jonka seuraksi lasiin kaadetaan illan viimeinen viini: Fattoria Le Puppile SolAlto. Hieno ja sopivan kevyt päätös tälle illalliselle. Viini maistui jälleen hyvin annoksen seurana.

Kokonaisuudessaan todella onnistunut ilta – herkullisia ruokalajeja yhdistettynä herkullisiin viineihin. On monta asiaa, joiden vuoksi voin suositella kokeilemaan No Namea, se on hinta ja laatu, jotka kohtaavat täydellisesti. 9 ruokalajin menu ennakkoon tilattuna maksaa vain 42 € ja siihen päälle juomapaketti 35 €. Hyvää ja halpaa! Suuri suositus!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s